Väiveet
Löss

MISSÄ VÄIVEET ELÄVÄT?

Väiveet    

Väiveet tarttuvat niin koiriin kuin kissoihinkin ja leviävät suoran kosketuksen välityksellä. Väiveet ovat hyvin isäntäspesifisiä, ja eri eläinlajeilta löytyykin omat väivelajinsa. Näin ollen koiran väive ei leviä kissaan eikä toisin päin. Myöskään ihminen ei voi saada väivetartuntaa lemmikeistään.

Väiveet ovat kultaruskeita, pyöreähköjä ja 1-2,5 millimetrin pituisia niveljalkaisia. Ne liikkuvat aktiivisesti aiheuttaen kutinaa. Kun eläin raapii kutisevaa ihoaan, aiheutuu siihen usein sekundäärisiä bakteeritulehduksia. Väiveet viihtyvät parhaiten kasvojen ja kaulan alueilla, jonne eläin ei pääse niin helposti nuolemaan tai raapimaan.

Kun lemmikki saa väivetartunnan, se tapahtuu usein talven puolivälissä. Väiveet elävät koko elämänsä samassa isäntäeläimessä. Jotkut koirat ja kissat eivät saa väiveistä oireita, mutta toisille ne aiheuttavat kutinaa, karvattomia alueita turkkiin sekä haavaumia. Oireettomatkin yksilöt voivat lisäksi tartuttaa muita eläimiä.

Täi on väiveen tapaan ulkoloinen. Sitä ei kuitenkaan tavata kissoilla, mutta koirilla se on sen sijaan varsin yleinen. Se tarttuu koiran ollessa suorassa kontaktissa toiseen koiraan, jolla on täitartunta. Se viihtyy erityisesti pään ja kaulan alueella, ja kuolee nopeasti isännän ulkopuolella. Koska naarastäi on tehokas munija, täytyy koiran loishäädön lisäksi suorittaa eläimen petipaikan ja muun ympäristön puhdistus, mikäli koiralla tavataan täitä. Siksi helpointa on ennaltaehkäisy.